Miksi kunta ei tee mitään Keskustielle? Onko Pälkäne velkainen ja alijäämäinen kunta? Asukasluku nousuun? Vuokratontteja?

Äsken päättyneessä toritapahtumassa minulta kysyttiin jotain, mihin on hyvä vastata näin julkisestikin.

Miksi kunta ei tee mitään surkeassa kunnossa olevalle Onkkaalan keskustielle? Tie on valtion tie ja valtio vastaa sen kunnossapidosta. Kunta voi painostaa tienpitäjää parantamaan palvelutasoa ja painostaakin, mutta valtion teillä on samanniminen tauti: rahanpuutteesta johtuva heikko kunnossapito. Kunnan piha-alueiden ja kevyenliikenteen väylien huolenpito kuuluu kunnalle. Niihin liittyvä palaute pitää antaa teknisen sektorin kautta urakoitsijoille.

Asukasluku laskee, miksi kunta ei tee mitään? Kunnan asukasluku on ollut jo hetken aikaa laskussa niin kuin kolme viimeistä vuotta 70%:ssa kunnista. Asukasluku oli jonkin aikaa kasvussakin, silloin kun koko maan talous kasvoi kohisten. Tätä voi pitää harmi kyllä historiallisena poikkeamana. Laskuun asukasluku kääntyi laman alkaessa, niin kuin on tapana tapahtua maaseutukunnille. Kasvu jymähtää keskuskaupunkeihin ja keskuskaupunkien ympärillä oleviin kehyskuntiin. Näihin muutetaan toisaalta työpaikkojen perässä ja naapureiden katseilta piiloon työttömiksi. Lisäksi on vielä sitä muuttoa, joka tyhjentää kylät keskustoihin, Pälkäneelläkin tämä kohdistuu 400-500 kuntalaiseen vuosittain.

Meillä asukasluvun kasvu loppui laman vuoksi, toisaalta siksi, että varsinkin Pälkäneen itäisen osan kuolleisuus on liian suuri syntyvyyteen nähden. Toinen puoli on oikeastikin se, että kunnasta muutto ylitti kuntaan muuton jopa Onkkaalan alueella.  Eniten muutetaan kotikunnasta pois opintojen perässä.

Asukasluvun kasvu olisi meidän sijainnillamme todennäköisestisaatavissa aikaan melko helpostikin, mutta halpahintaisilla ja lyhytnäköisillä keinoilla joita on useita: halvat, omakustannushinnan alittavat tontit, vuokra-asuntojen rakentaminen ja niiden vuokraaminen löyhin perustein. Tietenkin voidaan myydä halvalla vettä ja tarjota runsaat maksuttomat palvelut, joku voi kuvitella jopa veroprosentilla olevan kuntaan muuttamiseen merkitystä. Hintojen laskeminen, halpa vesi jne ovat keinoja, joista hyötyvät taajaman asukkaat haja-asutusalueiden asukkaiden kustannuksella. Omakustannushinnan alittavat tontit ja vuokratontit siirtävät kustannukset verorahoituksen luonteisesti niille kuntalaisille, jotka ovat osittain osallistuneet tonttien maksamiseen. Pälkäneen perinne on ollut, että tontin hintaa säätelemällä ja tarkalla vuokrapolitiikalla saadaan halutun profiilin kuntaan muuttajat. Kuntaan työttömäksi muuttava keski-ikäinen maksaa kunnalle valtionosuusjärjestelmän vuoksi useita tuhansia euroja vuodessa ja verotuloa ei kerry.

Lääkkeeksi muuttoliikkeen kääntämiseen tarjotaan valtuustokausittain tehtyjä aloitteita siitä, että kunta vuokraa tontteja omakotiasumiseen. Tontinvuokra on perinteisesti suurten kaupunkien ja kehyskuntien juttu, niissä tonttimaa on aidosti rajallinen ja maata ei siksi myydäkään siltä varalta, että sitä voidaan joskus tarvita uudelleen ohjattuun käyttöön. Vuokratontti ei ole maailman loppuun saakka edes edullinen ja riskitön, Tamperekin kuuluu korottavan vuokria juuri nyt.

On esitetty myös jonkinlaista lunastusvuokramallia. Tämä voidaan selvittää, mutta yksiselitteinen ja yksinkertainen ratkaisu tämäkään malli ei ole. Toisaalta niitä alueita, joissa tontin hinta voi olla aidosti ongelma taitaa olla Pälkäneellä kaksi…200.000 euron asunnon rakentavalle muutaman tuhannen euron tontin hinta ei voi olla ongelma.

Pälkäne on omaksunut asuinkunnan strategian. Näin varmistetaan verotulon jääminen kuntaan työpaikasta riippumatta. Kuntaan saadut yritykset eivät välttämättä työllistä pälkäneläisiä, rajat kun vuotavat. Jos kunta vanhanaikaiseen tapaan jopa rakentaisi yrityksille halleja voi pahimmillaan käydä niin, että kunta järjestää omalla riskillään seinät ja naapurikunnat keräävät työntekijöiden vuokratulot. Pälkäne ei valitettavasti ole edes sijainniltaan erityisasemassa, esimerkiksi Valkeakoskelta yrityksiä on suuntautunut sivussa olevan sijainnin vuoksi Ideaparkin seudulle. Siksi strategiana on ”Asuinkunta Pälkäne”.

Pälkäneellä on tehty myös poliittinen valinta siinä, että kunta ei kohdenna kaikkea kehitystä Onkkaalan alueelle. Kasvu olisi helpommin hoidettavissa myös niin, että kaikki kehityspotentiaali laitettaisiin Onkkaalaan ja unohdettaisiin muut taajamat. Itse en ainakaan tähän ole ollut valmis. Jokainen, joka vaatii vain nopeaa kasvua, vaatii myös panostuksen keskittämistä Onkkaalaan. Kasvu vaatii panostusta jonnekin eikä euroja voida ripotella joka paikkaan. Samanlainen älyllinen epärehellisyys on asukasluvun kasvun vaatimus omaan kuntaan ja samaan aikaan syvä huolestuminen siitä, että muu Suomi tyhjenee etelään.

Jos ja kun koko maan talous kääntyy nousuun, me saamme varmasti oman osamme muun Suomen asukasluvun laskusta ja kiihdytämme muun maaseudun tyhjenemistä. Meidän ei tarvitse uskotella, että asukasluvun kasvu alkaa oma taloutemme rapauttamalla veroprosenttia laskemalla – niin toimien saamme oikeasti kunnan talouden alijäämäiseksi. Mehän emme ole tehneet yhtä ainoaa alijäämäistä vuotta. Meillä on jopa velassa varaa. Olemme valmistautuneet kasvuun, meillä on hyvät tontit, vahvistuvat palvelut, hyvä infra – nämä takaavat kasvun – kunhan talouden iso pyörä saadaan pysyvästi pyörähtämään.

Lopuksi ja vahvistukseksi – Pälkäne ei edelleenkään ole velkainen eikä alijäämäinen kunta. Meillä on taseessa ylijäämää vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotietoja muistellen lähes 13 miljoonaa euroa. Nettovelka (Kunnan velat miinus rahavarat) meillä on vielä parempi, Suomessa oli 2015 vain 38 meitä nettovelattomampaa kuntaa asukasta kohden laskettuna. Toivottavasti ehdokkaat ja kuntalaisetkin korjaavat tietonsa siitä, että meillä ei olisi tase kunnossa. Se on, ja pidetään se myös kunnossa. Hyvin hoidetut peruspalvelut ja  liikkumavara taseessa ovat parasta elinvoiman hoitamista.

Kommentointi on suljettu.